sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Kuuma peruna pizzassa

Kun elämän on jakanut useamman vuoden ajan Italian ja italialaisen kanssa, ovat tietyt saapasmaan eriskummallisuudet kääntyneet huomaamatta ihan tavallisiksi asioiksi.

Tällä viikolla löysin itseni selittelemässä niistä kahta.

Toinen oli luudalla kotonamme hurjasteleva noita-akka.

Ei. Emme ole erehtyneet vuodenajasta. Meidän joulukoristeisiin kuuluu ihan tarkoituksella tuo väkäleuka, Befana nimeltään, joka tuo loppiaisaattona SUKALLISEN karkkeja liesituulettimen alle tässä takattomassa kodissa.

Ja jos mahdollisesti olen ollut vähän tuhma (hyvin epätodennäköistä), Befana saattaa tuoda myös vähän hiiliä. Vaikka sokeristahan nekin ovat, mustasta väristään huolimatta.

Ihan outo tyyppi tuo Befana, myönnän. Mutta hyvällä asialla. Sen verran riemukasta on herätä kerran vuodessa aamuun, jona tärkein tehtävä on rapistella karkkipapereita ja laskea karkkisaaliin määrä.




Se toinen seliteltävä oli tietysti peruna, tai foneettisesti kirjoitettuna pyhä pEruna, joka on löytänyt tiensä pizzaan.

Muistan selkeästi itsekin hieman kiekaisseeni kun ensimmäistä kertaa moisesta pyhäinhäväistyksestä kuulin.

Mutta minä, niin kuin kaikki muutkin jotka ovat uskaltaneet tätä rapeaa ihmettä puraista, olen nyttemmin harras perunapizzakäännynnäinen.


Rosmariinin suukottelema perunapizza (1 pellillinen)

2 pienehköä (pestyä) yleisperunaa (tai pari keitettyä perunaa eiliseltä)
rosmariininvarsi
ripaus suolaa & pippuria
1 (-2) mozzarellapallero
oliiviöljyä


Pizzapohja (vaikkapa puolikas tätä Francesca-serkun pizzataikinaa)
250 g vehnäjauhoja
100 g durumjauhoja (tai manitoba-jauhoja, jos oikein onnekkaasti saat niitä käsiisi!)
7 g tuorehiivaa (tai n. 1/3 kuivahiivapussista)
2,5 dl kädenlämpöistä vettä
ripaus sokeria
1 kevyesti kukkurallinen tl suolaa
oliiviöljyä

HUOM! Jauhomäärän voi myös korvata pizzajauhoilla. Niitä ja ihanan sitkon antavia manitoba-jauhoja kannattaa katsastaa täältä ja täältä!


 Pizzataikinan valmistus

1. Sekoita hiiva ja ripaus sokeria kädenlämpöiseen veteen (jos käytät kuivahiivaa, vesi saa olla vähän lämpimämpää). Anna hiivan tekeytyä 10 min. ajan.

2. Mittaa jauhot laakeaan kulhoon. Lisää hiivaneste jauhoihin vähän kerrallaan ja alusta taikinaa sitten 5 min. ajan.
* Jos jauhot ovat kovin kuivaa sorttia, lisää kädenlämpöistä vettä hiivansekoituksen jälkeen kunnes takina on pehmeä kuin korvanlehti.

3. Lisää suola ja alusta taikina pehmeäksi ja tasaiseksi yleiskoneella tai käsipelillä vielä 10 min. ajan.

4. Peitä kulho kelmulla ja anna nousta vähintään kaksinkertaiseksi (suosittelen min. 2h) huoneenlämmössä tai vaikkapa uunin suojissa uunivalon hennossa lämmössä.

5. Levitä uunipellille tasainen, ohut kerros oliiviöljyä. Siirrä taikina kulhosta pellin keskelle, ja painele se pellin kokoiseksi siirtyen pellin keskeltä reunoja kohti. Kastele sormia tarpeen tullen oliiviöljyssä ja muista, että hiljaa hyvä tulee.

Jos oliiviöljyä jää lopuksi kovasti ajelehtimaan pellin reunoille, siivoa ylimäärät pois talouspaperilla, ettei uuni ala pahasti kärtsäämään.

6. Anna pohjan nousta keittiöpyyhkeellä peitetyllä pellillä vielä tunnin ajan.

Kuorimaveitsellä saa halutessaan kuoria pois myös kuoret,
mutta tiedä, että kuorineen perunat ovat vielä piirun verran herkumpia... 

Perunapizzan paisto

1. Pilko mozzarellat ja anna nesteiden valua niistä pois lävikössä vähintään tunnin ajan. Auta operaatiota myös puristamalla nesteitä pois nyrkissä ja/tai talouspaperilla.

2. Laita keittiökulhoon viileää vettä, huuhtele perunat ja siivuta ne sitten kuorineen kuorimaveitsellä vesiastiaan. Kun molemmat perunat on siivuina, huuhtaise vesi muutamaan otteeseen, niin että enimmät tärkkelykset menevät alas viemäristä. Kuivaa perunat sitten keittiöpyyhkeellä ja/tai talouspaperilla.
* voit käyttää pizzaan myös edellisiltä aterioilta jääneitä jäähtyneitä keitettyjä perunoita. Siivuta perunat tässä kohtaa ohuehkoiksi siivuiksi ihan vaan veitsellä.

3. Laita uuni kuumenemaan maksimilämpötilaan (275 C). Älä käytä paistossa kiertoilmaa ettei pizza kuivu ja kärtsää liiaksi.

4. Kun uuni alkaa olla valmis ja perunasiivutkin kuivia, siirrä ne lautaselle ja mausta suolalla, pippurilla, rosmariinilla ja ripauksella oliiviöljyä. Pyörittele perunat kauttaaltaan öljyssä ja mausteissa.


5. Lado perunat tasaisesti pizzataikinan pinnalle. Vältä perunoiden latomista päällekkäin, jotta ne eivät jää uunissa raaoiksi. Kun perunat on paikoillaan, laita pizzapohja uunin ylimmälle tasolle kypsymään 10 min. ajaksi tai kunnes perunat ja pizzan reunat ovat saaneet jo pikkaisen väriä.

6. Ota pizza uunista ja revi päälle kauttaaltaan vielä mozzarella. Laita pizza takaisin uuniin ja anna kypsyä kunnes mozzarella on sulanut (n. 5 min.).

HUOM! Mozzarellan ei tarvitse alkaa kuplia. Riittää että juusto on juuri ja juuri sulanut. Jos mozzarellasta jää paiston jälkeen nestettä, anna talouspaperin imaista pahimmat pois.

7. Lorauta valmiin pizzan pinnalle oliiviöljyä ja ripottele pinnalle vielä hieman rosmariinia, ja ehkä pikkuisen suolaakin..

Sitten vain maiskis ja rouskis - ja buon appetito!



Anita Ekbergin muistoksi oli tietysti käväistävä pikkaisen myös Fontana di Trevillä
(jossa muuten jatkuvat edelleen restaurointityöt - hyvinkin koko tämän alkaneen vuoden).

4 kommenttia:

  1. No jopas oli mielenkiintoinen ohje totisesti. Hmmm... melkein pitää kokeilla. Ja hei, arvaas mitä, tein viime launataina elämäni ensimmäisen kerran polentaa ja raakamakkaraa sinun ihjeella tietenkin. Ja oli muuten hyvää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katinka, jos vanhat merkit paikkansa pitää, tulet todennäköisesti lankeamaan perunapizzaan - meidän monien muiden käännynnäisten tavoin! Voit aloittaa tunnustelun vaikkapa omistamalla perunoille seuraavalla pizzanpaistokerralla yhden kulman. Sitä seuraavalla toisenkin. Ja sittenhän se onkin jo koko pellin vuoro…

      Onpa ilo kuulla, että polenta onnistui ja ennen kaikkea maistui! Kiitos paljon kun kävit kertomassa!

      Poista
  2. Viime kesänä ihastuin Italiassa juurikin perunapizzaan �� Kiitos ohjeesta �� t. Sofia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä Sofia - ilo on puolellani! Tuo perunan ja pizzan liitto (kunhan perunat vaan ovat kypsiä!) on kyllä aika lailla voittamaton - erityisesti silloin kun tulee vuoro tehdä vaikeita valintoja pizza al tagliossa. Itsellänikin se oli menoa heti ensipuraisulla, ja edelleen perunapizza on yksi niistä ensimmäisistä herkkupaloista joihin Italiaan saavuttua pitää päästä iskemään hampaat!

      Poista