lauantai 2. marraskuuta 2013

Kun jääkaapissa on vain valo..

Kun takana on viikko, joka on vienyt kaikkialle muualle kuin ruokakauppaan, pyhäpäivän aattoiltana tyhjyyttään huutava jääkaappi voi olla hieman liikaa ihmisen kestää.

Mutta onneksi silloin kun kotihommat ovat saaneet väistyä tärkeämpien (?) asioiden tieltä, on lohdullista tietää, että pussiinsa kovettunut leipä voi olla suorastaan juhlallisen aterian avaintekijä.

Vaikkapa tähän tyyliin.


Spaghetti al pangrattato - Korppujauhoilla höystetyt spaghetit (2 hengelle)

oliiviöljyä
2 valkosipulinkynttä
muutama kuivunut viipale vaaleaa leipää
4 sardellifilettä
1 peperoncino (tai 1/2 punainen chilipaprika ilman siemeniä)
lehtipersiljaa

200 g spaghettia
kourallinen karkeaa suolaa keitinveteen

1. Laita pastavesi kiehumaan. Kaada paistinpannulle runsaasti oliiviöljyä, ja anna ohuiksi siivuiksi leikattujen valkosipulien ja peperoncinon hiljalleen poreilla öljyssä. Varo kuitenkin ettei valkosipuli kärtsää ja muutu kitkeräksi!

2. Lisää pannulle sardellifileet ja anna niiden sulaa öljyn joukkoon. Pyöräytä sitten muutama siivu leipää tasaiseksi tehosekoittimessa ja lisää korppujauho pannulle. Kun korppujauho on saanut kauniin kullanruskean värin ja pastakin on sopivasti kypsää, ota lasillinen keitinvettä jemmaan ja kaada pasta lävikön kautta paistinpannulle. Hyppyytä pastaa pannulla niin, että korppujauhoseos sekoittuu tasaisesti pastan joukkoon. Lisää joukkoon hieman keitinvettä, jotta pasta ei käy ihan kuivaksi.

3. Lopuksi lisää joukkoon lehtipersiljaa (mitä enemmän sen namimpaa!), ja kun pasta on lautasella, kaada päälle vielä hieman oliiviöljyä. 

Nauti aattoiltaa juhlistaaksesi kynttilänvalossa ja huuhtele alas viinillä.

Millä tahansa viinillä.

Ja kevyellä musiikilla.

Teksti löytyy täältä.

4 kommenttia:

  1. Maistoin ekaa kertaa korppujauhopastaa Montalcinossa. Olimme vierailleet meidän suosikkibrunelloa tuottavalla tilalla Bariccilla (ah mitkä maistiaiset!) ja saaneet tilan väeltä suosituksen kylän ravintolaan, off the beaten track. Kiitos, tämä toi ihanan muiston mieleen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos itsellesi kun jaoit tuon muiston! Tuommoiset off the beaten track -löydöt ovat ehdottomasti matkustamisen suola!

      Täytyy myös välittömästi käydä tutkimaan miten itsekin pääsisi maistelemaan noita Bariccin tilan antimia..

      Poista
  2. Tämä on samaa sarjaa kuin aglio & olio - aina löytyy tarvikkeet. Tuo Kanniston maalaisleipä taitaa juuri sopivasti kuivahtaa huomiseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuripa niin, tätä kallisarvoista salvacena (illallisen pelastaja) -sarjaa tämäkin. Aika ihanan pitkälle - ja moneen suuntaan - pääsee tiukan paikan tullen näillä muutamilla perusaineksilla. Ja vanha leipä on lähes ehtymätön inspiraation lähde, onneksi!

      Nim. Aina sinne leipäpussin pohjalle jotain jää kuivumaan..

      Poista