keskiviikko 7. toukokuuta 2014

Kun karhunpoika sairastaa..


ODDIO!!! Herranjumala!!

Ihan hirveän moni asia ei järkytä anopin tai nonnan mieltä niin kuin yksi viaton aivastus.

Mutta kun sellainen kuitenkin silloin tällöin karkaa, varaudu ristikuulusteluun.

Oddio mio, oletko VILUSTUNUT??

Tai oikeastaan.

Ei siinä mitään kuulustella. Kyseessä on automaattisesti raffreddore, ja se on jotain aivan käsittämättömän JÄRKYTTÄVÄÄ!

Kohteen on parasta vetäytyä välittömästi peiton alle tarkkailtavaksi, kunnes tilanteen vakavuudesta saadaan selvyyttä.

Eikä mitään muttia.


Italian sukulaisten mielenrauhan kannalta onkin ollut siunaus, että silloin tällöin pärskimme ihan muina naisina ja miehinä täällä kaukana Suomessa. Eiväthän ne siltä huolelta oikein osaisi nukkuakaan. Tai syödä. Saati elää.

Mutta joskus täältä etäältäkin saattaa lankoja pitkin lipsahtaa pieni pärskähdys (tai mittavassa sympatian ja hellittelyn tarpeessa se ihan tarkoituksella lipsautetaan) ja viimeistään silloin tiedät, että hei, sinusta välitetään!

Aamulla kahdeksalta. Iltapäivällä. Ennen nukkumaan menoa. Ja erinäisinä vastaamattomina puheluina siinä välillä. Taudin etenemisen jokaisesta vaiheesta on pysyttävä selvillä. Mieluiten koko suvun puolesta.


Ja kun taas yksi lentsu on selätetty, parasta kaikesta on se, että tietää elämän voittavan taas siellä Italiansuunnallakin.

Salute!


Sympatian lisäksi vilustuneen (tai muuten heikoissa mehuissa olevan) hoidon ja hyvinvoinnin kannalta merkittävää roolia näyttelevät seuraavat ravitsemussuositukset:


Hunaja

Hunajaa kaikkialla. Lusikallinen yskänlääkkeeksi, kuumassa juomassa sitruunalla terästettynä ja hellänä kosketuksena maitoon sekoitettuna illalla tai kun yskä herättää sairaan keskellä yötä.




Tee ja korput (fette biscottate)

Klassikkoaamupala aina kun ollaan vähän pipejä (tai halutaan laihduttaa). Pieni marmeladi on korpun päällä sallittu. Ellei jopa ehdoton.

Hunajalla makeutettu kamomillatee taas tuudittaa nuhenenän illan tullen erityisen rauhalliseen uneen.




Riso (tai pasta) in bianco

Valkoinen riisi astuu peliin välittömästi, jos vatsa reistailee. Ja tietysti jos halutaan pitää linjoista huolta. Mutta ennen kaikkea kun ollaan vähän vastustuskyvyttömiä. Tai muuten vaan reppanoita.

Italialaista lohturuokaa.

Riisi keitetään ja suolataan pakkauksen ohjeiden mukaan. Valmis riisi tarjoillaan höystettynä riittävän lohdullisella määrällä oliiviöljyä (toiset käyttävät tähän voita) ja raastettua Parmesania.

Sairaan hyvää!





Brodino

Lämmin kana- tai kasvisliemi on parantumisen kannalta yhtä tärkeää kuin sairaan päätä silittävä käsi. Tavallisesti liemeen lisätään vielä pikkupastaa, perinteisesti stelline tai quadrucci -muodossa. Mutta kyllä sinne voi heittää melkein minkä tahansa pastatyypin loputkin, kunhan ne vain rikkoo pieniksi (muutenhan sitä voisi vaikka tukehtua).

Pieni puristus sitruunamehua antaa liemelle tarpeellisen C-vitamiinibuustin. Ja terveellekin maistuvaa makua.

Muutama raapaisua parmesania on myös brodossa kotonaan. Samoin kuin pikkuloraus oliiviöljyä liemen kruunuksi.



Tässä hieman ajan hampaan puraisemassa uutispätkässä käydään vielä niillä lähteillä, joilla riisin terveellisyysvaikutukset on sairaanhoitajien ja äitien toimesta aikoinaan selvitetty.




Guarisci presto! (vaikka tätä "parane pian" -toivotusta harvemmin Italiassa kuulee, sillä mikäpä siinä on flunssan kourissa ollessa, kun koko maailma pyörii ihanasti oman navan ympärillä..)

6 kommenttia:

  1. Tuo akaasiahunaja on ihan parasta, oli flunssaa tai ei. Me tilaamme sitä ja saman merkin sitruuna- ja appelsiinihunajaa netistä (Saksasta). Paranemista, niin sinne kuin tännekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mmmmmmm, sitruuna- ja appelsiinihinajat kuulostavat ihanilta! Täytyypä napata niitäkin matkaan, kun tähän herkkuun seuraavan kerran törmään (tämä purnukka taisi tarttua matkaan Tallinnasta, nettikauppaa ei ole tajunnut edes ajatella!). Pikaista paranemista myös sinne!

      Poista
  2. Aivan ihastuttava sairastuspostaus! :) Jotenkin osui ihan hermoon nyt täällä osoitteessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, miten älyttömän suloinen kommentti! Kiitos kaunis Campasimpukka - ja PALJON ONNEA valloittavalle blogitaaperollenne!!

      Poista
  3. Voisin sairastaa vaikka viikon, jos silloin hellitään noilla herkuilla. Juuri sopivan lempeää terveellekin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikä kunnianosoitus sairastuvan eväille! Ja totta, näitä lempeitä lautasellisia täytyy välillä terveenkin saada, vähän niin kuin ennaltaehkäisevästi.

      Poista