Loma-albumi 2014

Voi tätä kesään liittyvää nostalgiaa.

Henkinen hyvästienjättö lämpimille ja valoisille päiville alkaa jo juhannuksesta, jolloin on aina joku ihmeen pakko muistaa, että päivät alkavat hiljalleen lyhetä.

Heinäkuulla meinaa tulla stressi, jos ei jokaista vapaata aurinkoista hetkeä onnistu elämään täysillä. Auringossa. Jäätelö kädessä. Veden äärellä.

Ja elokuun lähestyessä ei tarvita kuin yksi sopivaan kohtaan osuva kuva tai laulu, kun jo pala nousee kurkkuun.

Kohta se taas viedään meiltä. Suvi suloinen.

Niinpä selaan hieman kesäloman kuvia, kuuntelen muutaman vanhan laulun ja saatanpa tirauttaa pikkuisen kyyneleenkin (ihan vaan kiusatakseni tuota perheen italialaista, joka ei vielä ymmärrä tätä tyypillistä kesäbluesin sävelkulkua).

Sitten voi taas hetkeksi unohtaa kaiken ja keventyä nautiskelemaan valoisista päivistä ja trooppisista pohjolan öistä.

Kesäillan hymyilyä kukkakedolla.

Ah, pecorinoa! Via Aurelia km 130 korkeudella
(eli 130 km:n päässä kaikkien teiden päätepisteestä Roomasta).

Superkuu in the making.

Ukkosrintama lähestyy Porto Ercolen satamaa.
(HUOM! Myös koira ulkoiluttaessa on pikeepaidan kaulukset huolehdittava stylesti pystyyn.)

Taidemaalari Caravaggio näki tällaiset viimeiset maisemat
piskuisessa Porto Ercolessa.

Porto Ercolen sataman kyljessä sijaitseva Il gambero rosso näyttää saaneen ristiriitaisia arvosteluita TripAdviserissa. Tämä sopivasti tulinen pasta con le seppie maistui onneksi ongelmitta tälle matkamiehelle.

Päämäärätön autoilu johti paratiisiin.
Hotel Il Pellicanoon kannattaa piipahtaa, jos Argentarion ympäristössä
(merimaisemissa Toscanan ja Lazion rajaseuduilla) liikkuu.
Hotellin kahden Michelin-tähden ravintolaan on kuitenkin syytä tehdä varaus etukäteen.
Ellet ole miljonääri.

Tänne palaan heti kun voitan lotossa.

Tämän kesän hittidrinkki Apertass värjätään vain kevyesti Aperol Spritzillä.
Pääosassa on sopivasti retro lantrinki, (Tassoni -merkkinen) cedrata.

Provola fresca affumicata, tuore kevyesti savustettu provola -juusto.
 Tällaista käsityötä kannattaa katsella vaikkapa "latticini" eli maitotuotekaupoista.

Jostain elokuvasta on jäänyt mieleen seuraava viisaus:
"Juusto on hyvää, jos sitä leikatessa sisältä valuu nestettä."
Jälleen kerran todeksi todistettu.

Kerrassaan ihastuttavassa Tuscaniassa kannattaa käydä katselemassa maisemia.
Heinäkuun alkupuolella kaupunkia sulostuttaa entisestään laventeli,
jota juhlistetaan viikonvaihteen mittaisella juhlinnalla.

Tämän muinaisen pesupaikan vierellä Tuscaniassa on lähteestä nimensä saanut mainio ravintola
"Le sette cannelle" (Seitsemän pientä hanaa). 

Tällä parkkeeraajalla on suht' varmat otteet.

Yksi loman huippuhetkistä. Paluu Baffetton ohuen ohuen roomalaispizzan äärelle, eikä mikään ole muuttunut.
Päällyste niin kuin silloin ennen (capricciosa).
Ja vieressä sattumalta samaan aikaan Roomaan palannut rakas ystävä.
Ihmeiden aika ei ole ohi.
Tutto è possibile!

Pienet palanpainikkeet Da Quintolla Piazza Navonan hoodeilla.
Tämäkin kuin silloin ennen..

Täältä ei ainakaan jätsikipot ihan heti lopu kesken.

Mitäpä sitä kesäisessä Italiassa oikein muutakaan.. syömisen ohella.

Joskus (eli aika usein) katulampusta on vaan pakko ottaa kuva.

Vaikka hämärässä teki tiukkaa, olihan tämä ihme nyt kuvattava:
mereneläviä (simpukoita) ja pecorino -juustoa!??!

Säännöt ON tehty rikottaviksi.

Purppuraisena hehkuva ihmeköynnös eli bouganville = Italian kesä.

Ei näihin iltoihin väsy ikinä.

Teksti löytyy täältä.