maanantai 21. heinäkuuta 2014

Loma-albumi 2014


Voi tätä kesään liittyvää nostalgiaa.

Henkinen hyvästienjättö lämpimille ja valoisille päiville alkaa jo juhannuksesta, jolloin on aina joku ihmeen pakko muistaa, että päivät alkavat hiljalleen lyhetä.

Heinäkuulla meinaa tulla stressi, jos ei jokaista vapaata aurinkoista hetkeä onnistu elämään täysillä. Auringossa. Jäätelö kädessä. Veden äärellä.

Ja elokuun lähestyessä ei tarvita kuin yksi sopivaan kohtaan osuva kuva tai laulu, kun jo pala nousee kurkkuun.

Kohta se taas viedään meiltä. Suvi suloinen.



Niinpä selaan hieman kesäloman kuvia, kuuntelen muutaman vanhan laulun ja saatanpa tirauttaa pikkuisen kyyneleenkin (ihan vaan kiusatakseni tuota perheen italialaista, joka ei vielä ymmärrä tätä tyypillistä kesäbluesin sävelkulkua).

Sitten voi taas hetkeksi unohtaa kaiken ja keventyä nautiskelemaan valoisista päivistä ja trooppisista pohjolan öistä.

Kesäillan hymyilyä kukkakedolla.

Ah, pecorinoa! Via Aurelia km 130 korkeudella
(eli 130 km:n päässä kaikkien teiden päätepisteestä Roomasta).
Superkuu in the making.
Ukkosrintama lähestyy Porto Ercolen satamaa.
(HUOM! Myös koira ulkoiluttaessa on pikeepaidan kaulukset huolehdittava stylesti pystyyn.)

Taidemaalari Caravaggio näki tällaiset viimeiset maisemat
piskuisessa Porto Ercolessa.

Porto Ercolen sataman kyljessä sijaitseva Il gambero rosso näyttää saaneen ristiriitaisia arvosteluita TripAdviserissa. Tämä sopivasti tulinen pasta con le seppie maistui onneksi ongelmitta tälle matkamiehelle.

Päämäärätön autoilu johti paratiisiin.
Hotel Il Pellicanoon kannattaa piipahtaa, jos Argentarion ympäristössä
(merimaisemissa Toscanan ja Lazion rajaseuduilla) liikkuu.
Hotellin kahden Michelin-tähden ravintolaan on kuitenkin syytä tehdä varaus etukäteen.
Ellet ole miljonääri.

Tänne palaan heti kun voitan lotossa.

Tämän kesän hittidrinkki Apertass värjätään vain kevyesti Aperol Spritzillä.
Pääosassa on sopivasti retro lantrinki, (Tassoni -merkkinen) cedrata.

Provola fresca affumicata, tuore kevyesti savustettu provola -juusto.
 Tällaista käsityötä kannattaa katsella vaikkapa "latticini" eli maitotuotekaupoista.

Jostain elokuvasta on jäänyt mieleen seuraava viisaus:
"Juusto on hyvää, jos sitä leikatessa sisältä valuu nestettä."
Jälleen kerran todeksi todistettu.

Kerrassaan ihastuttavassa Tuscaniassa kannattaa käydä katselemassa maisemia.
Heinäkuun alkupuolella kaupunkia sulostuttaa entisestään laventeli,
jota juhlistetaan viikonvaihteen mittaisella juhlinnalla.

Tämän muinaisen pesupaikan vierellä Tuscaniassa on lähteestä nimensä saanut mainio ravintola
"Le sette cannelle" (Seitsemän pientä hanaa). 

Tällä parkkeeraajalla on suht' varmat otteet.

Yksi loman huippuhetkistä. Paluu Baffetton ohuen ohuen roomalaispizzan äärelle, eikä mikään ole muuttunut.
Päällyste niin kuin silloin ennen (capricciosa).
Ja vieressä sattumalta samaan aikaan Roomaan palannut rakas ystävä.
Ihmeiden aika ei ole ohi.
Tutto è possibile!

Pienet palanpainikkeet Da Quintolla Piazza Navonan hoodeilla.
Tämäkin kuin silloin ennen..


Täältä ei ainakaan jätsikipot ihan heti lopu kesken.

Mitäpä sitä kesäisessä Italiassa oikein muutakaan.. syömisen ohella.

Joskus (eli aika usein) katulampusta on vaan pakko ottaa kuva.

Vaikka hämärässä teki tiukkaa, olihan tämä ihme nyt kuvattava:
mereneläviä (simpukoita) ja pecorino -juustoa!??!

Säännöt ON tehty rikottaviksi.

Purppuraisena hehkuva ihmeköynnös eli bouganville = Italian kesä.

Ei näihin iltoihin väsy ikinä.



Teksti löytyy täältä.

10 kommenttia:

  1. Loistokkaita tunnelmakuvia kera hauskojen tekstien jälleen kerran - todellista Dolce Vitaa! Kiitos.

    :) Salainen Ihailija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parahin Salainen Ihailija (hih!), mitä nöyrin kiitokseni itsellesi - jälleen kerran!

      Poista
  2. On loppukesän ihmisiä ja alkukesän ihmisiä. Minä en vielä ennen heinäkuuta ehdi edes huomata, että kesä on tullut ja parasta kesää ovat elokuun lämpimät illat. Usko pois, kesää on vielä jäljellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse tunnen pientä luopumisen tuskaa jo alkukesän hennosti vihertävässä luonnossa (luit oikein..), mutta viimeistään erään tietyn Mamban kipaleen kuultuani muistan, että elokuussakin on vielä elämää ja kesääkin jäljellä! Thank god!

      Poista
  3. Loistava blogi! Muutama lomapäivä sujui rattoisasti kun luin päivityksesi alusta asti ;) Samalla muistelin tämän kesän Italian lomaa joka suuntautui ekaa kertaa etelä italiaan. Pohjois italiassa monta kertaa käyneelle oli etelä aika arvoitus, mutta paljastui aivan mahtavaksi! Ystävällisiä ihmisiä, ruoka tietenkin ;) hyvää. Muutamalla sanalla italiaa tuli ymmärretyksi, talven Italian alkeet kansalaisopistossa tuli käyttöön :) Kiitos ihanasta blogista!
    T. Sofia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon ihanasta kommentistasi Sofia! Olen ihan otettu, että olet viettänyt osan lomastasi täällä seurassani, kiitos siitä! Itsellenikin jäi valtava Eteleä-Italian nälkä (ihan kaikin tavoin!) viime vuoden pieneltä Sisilianvisiitiltä juuri noista mainitsemistasi syistä. Sinne on palattava - ja sitä odotellessa vielä uudemman kerran täällä blogissakin muisteltava mitä siitä matkasta oikein jäi mieleen.. In bocca al lupo con i tuoi studi d'italiano! E grazie ancora!

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Kiitos Susanna! Ruokaa tulee lomilla kyllä aina ahdettua täysin tolkutta, "varastoon".

      Poista
  5. Oij, miten ihania lomakuvia! Ei helpottanut yhtään minun matkakuumettani Italiaan, päin vastoin =).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oiiiij, kiitos kaunis arvon valokuvaaja! Pieni syyspiipahdus Italiaan täytyy varmaan itsekin tehdä, niin jaksaa sitten jouluun (tai pahimmassa tapauksessa ensi kesään.. apua!).

      Poista