Elettiin kesää 2015 ja mielessä poltteli huomiotta jäänyt blogi.
Kävin kirjaamassa ylös otsikon ja tallettamassa muutaman kuvan, joita
täydentäisin tekstillä heti sopivan paikan tultua.
Ja nyt, lähes 10 vuotta myöhemmin, kahta tärkeää uutta ihmiselämää
rikkaampana ja määrättömältä tuntuvaa määrää muutoksia, mullistuksia ja
menetyksiäkin vauraampana katselen näitä unohtuneita kuvia siltä samalta
rannalta, joka taas kesällä kutsuu elämään hetken Italiaa.
Sillä, vaikka vuosien aikana paljon on muuttunut, yksi asia pysyy. Mieli
halajaa ja kaipaa säännöllisesti niitä hetkiä, kun Italia on tässä ja
nyt, vaikka elämä lipuukin eteenpäin täällä Euroopan toisella laidalla.
Onkin tullut aika kirjailla kepein kynin muistiinpanoja siitä maasta, ruoasta ja niistä sävelmistä, jotka hellivät sielua erityisellä tavalla - ja jakaa merkintöjä myös kohtalotovereille, joiden sisimmässä kurnii sama ajoittainen tarve
nautiskella pieniä palasia Italiaa.
Tervetuloa ja bentornati, kohtalotoverit,
Taina
|
| Virran mukana ajelehtinut meduusa yhdistää aurinkotuolien valtiaat. |
|
| Kesällä 2015 huomio kiinnittyi erityisesti italialaisten lapsiperheiden edesottamuksiin. |
|
| Kesäpäivän kaunein hetki. |
Riccardo Del Turcon Luglio johdattakoon kohti uusia, kepeitä blogiseikkailuja
ja merentuoksuista heinäkuuta! Sanat löytyvät
täältä.