Alkuun lahjanantajan motiivit hieman mietityttivät, koska pelkäsin, että kyseessä saattoi olla hienovarainen vinkki liittyen miniän puutteellisiin keittotaitoihin.
Ja anopin kritiikki - sehän olisi ollut maailmanloppu!
Mutta ymmärsin lahjan antajan vilpittömyyden viimeistään siinä vaiheessa kun ostin itse anopille syntymäpäivälahjaksi kerrassaan symppiksen ja humoristisen kirjan aiheesta miten vanheta arvokkaasti.
Touché.
Viiltävä voitto vinkkailukisassa, jota ei koskaan ollut ollutkaan.
No, aika parantaa haavat ja anoppikin on onneksi edelleen sama.
Ja kallisarvoiset keittokirjat, nekin jatkavat tuloaan.
Tänä jouluna kovasta paketista paljastui viime vuosien tapaan tv-kokki Benedetta Parodin uusin teos.
Ja suurena sitruunaisten pastojen ystävänä otin kokeiluun heti ensimmäisenä Benedettan reseptin, jossa pasta oli valmistettu viime aikoina useasti vastaan tulleeseen tyyliin, eli risoton tapaan (pasta risottata). Pastan kohdalla se tarkoittaa sitä, että condimentoa (pastakastike) ei tehdä erikseen, vaan pasta ja kastike kypsennetään yhdessä samassa astiassa. Sen lisäksi, että pasta imee valmistuksen aikana kastikkeen makua itseensä, pastaveden tärkkelys tekee koostumuksesta kermaisamman (oli kermaa sitten käytetty tahi ei) ja ruoka vielä valmistuukin nopeammin. Incredibile!
Eikä tässä auta kuin myöntää, että ilman tätä pientä anopin myötävaikutusta olisi pöydästä jäänyt uupumaan uusi lempiherkku.
Niin minulta, kuin siltä anopin lapseltakin.
Se olisi ollut huutava vääryys
* * *
Tähän samaan hengenvetoon täytyy vielä vähän kilistelläkin.
Alkuvuosi on nimittäin suurien juhlallisuuksien aikaa - ja nyt on kulunut jo vuosi siitäkin, kun painoin sitruunankeltaisissa tunnelmissa ensimmäistä kertaa Toinen Jalka Italiassa -blogin "Julkaise" -nappulaa.
Ja jännitin, että mihinköhän sitä oikein tuli sormensa tökättyä..
Nyt muutamaa napinpainallusta viisaampana ja kunnioitettavan 1v. blogi-iän saavuttaneena tiedän, että on sitä pahempiinkin soosseihin tullut kauha sotkettua.
Kiitänkin mitä syvimmin kaikkia teitä blogini pariin löytäneitä, jotka tavalla tai toisella olette olleet mukana tässä ilon ja onnen ajassa. Kanssanne jaettu ilo on ollut toden totta moninkertainen ilo.
KIITOS kaunein siis hyvästä seurastanne - ja cin cin!
3,5 dl vettä
1 tl (eli n. 6 g) karkeaa merisuolaa
150 g tagliatelle-pastaa (8 nyyttiä, reseptissä valmistusaika on laskettu 6 min. keittoaikaa vaativien tagliatellejen mukaan)
1/4 dl kuohukermaa (Benedettan mukaan ilmankin pärjää, mutta pieni kerma on tässä kyllä kotonaan!)
1/2 dl raastettua Parmesania
1/2 (luomu)sitruunan kuori & mehu
1 rkl (n. 25g) voita
mustapippuria
(tuoretta persiljaa)
1. Valmistele kaikki ainekset; raasta sitruunankuori ja Parmesan, ota esiin voinokare, purista sitruunanmehu pieneen kulhoon sekä mittaa kerma. Pilko myös persilja (jos sitä löytyy) ja ota mustapippuri(mylly)kin hollille. Kaiva esiin myös puhelin tai muu ajastin.
2. Laita keitinvesi kiehumaan, ja pidä vedenkeittimessä tai toisella levyllä vielä varmuuden vuoksi n. desi extravettä kuumana.
3. Kun pastan keitinvesi kiehuu (keitinvettä on kaksinkertainen määrä suhteessa pastan määrään), lisää joukkoon suola ja tagliatellet. Laita ajastin laskemaan minuutin verran keitinaikaa pelkässä suolatussa vedessä.
Jei, nyt saa pastaa keittää näin vähissä vesissä ihan italialaisten luvalla! |
5. Kun kello soi toisen kerran, lisää loput aineet, eli sitruunan mehu, parmesan ja kerma sekä raasta joukkoon ripaus mustapippuria.
6. Jos vielä haluaa olla oikein tarkkana keitinajan kanssa, säädä ajastimeen viimeisen kerran 1 min. ja sekoittele pastaa. Minuutin kuluttua nesteen pitäisi alkaa olla koko lailla tiivistyneen ja pastan kypsää. Jos homma meinaa kuivua kasaan ja/tai pasta on vielä turhan al dente, lisää tarpeen tullen tilkka kuumaa vettä.
7. Ennen annostelua sekoita joukkoon persilja ja raasta annosten päälle vielä hieman mustapippuria.
Ja sitten nauttikaa, nauttimasta päästyänne!
Tämän komean nuoren miehen laulun sanat löytyvät täältä.
Sydämmelliset onnittelut yksivuotiaalle <3! Minä olen todella iloinen, että painoit nappia, sillä blogisi ollut menestys. Olen sitä ilolla seurannut ja tulen seuraamaan jatkossakin =). Nyt on pakko kysyä tuosta reseptistä, että kun pasta valmistetaan tuolla tavalla, tuleeko siihen erilainen maku? Vai minkä lisäarvon valmistustapa antaa? Resepti vaikuttaa herkulliselta.
VastaaPoistaOi ihana Katinka, olen ihan superkiitollinen että olen saanut sut mukaan tälle blogitaipaleelle! Kiitos! <3
PoistaJa mahtavaa kun kysyit tuosta pastan risottoudesta, täytyykin lisätä tämä vielä ihan tuonne tekstiin myös! Näissä risotoiduissa pastoissa haetaan juurikin sitä, että pasta risoton tapaan imisi condimenton (eli kastikkeen) makua itseensä jo kypsennyksen aikana ja condimenton maku olisi siten vahvemmin lautasella läsnä. Sen mitä huomasin suhteessa erityisesti kermaan, niin tällä tavalla, pastaveden tärkkelyksen avulla, syntyy ihana kermaisuus, vähemmällä kermalla. Se, tuon sitruunan maun kanssa oli varmasti se, mikä ainakin tämän pastan kohdalla erityisesti viehätti! Sen lisäksi, että tässä valmistustavassa pasta syntyy myös nopeammin (valmistustapa on ennen tätä esiinnousuaan ollut ilmeisen tuttu ihan ravintolakokeille).
Onnittelut täältäkin yksivuotiaalle blogille! Otan tämän ohjeen käyttöön toukokuussa, kun Giro alkaa. Minullakin on ujo kysymys, että mikä tässä oli se "risottomaisuus"? Tuo vähässä vedessä keittäminen?
VastaaPoistaKiitos paljon itsellesi Campa! Ja iik, miten söde ujo kysymys! Niin kuin tossa Katinkalle jo kirjoitin, niin risottataksi näin tehtyä pastaa kutsutaan juurikin siksi, että pasta kypsennetään risoton tapaan kastikkeen/muiden ainesten kanssa samassa kattilassa/pannulla. Luulen, että käytin tätä tyyliä joskus aikana ennen Italiaa ja niiden pastankeitossännöksiä itsekin.. Ainakin hyvin vähäinen pastavesi tuntui tämän tekemisessä oudon tutulta.
PoistaOnnittelut yksivuotiaalle. Täältä olen poiminut mm. useampia makoisia pastoja. Kiitos niistä kuuluukin siis ilmeisesti osin anopille ;-)
VastaaPoistaMinä ja anoppi kiitämme syvästi! Onnestain on aina puolet anopin, se pitää kyllä paikkansa!
PoistaIhanasti sanottu tuo jälkimmäinen lause, itse en tuohon venyisi :D
PoistaHah, mä taidan olla hirrrveen joustava (ainakin täältä 2000 km:n etäisyydeltä)!
PoistaTällainen risottomainen pastan teko on meille ihan uutta, joten kokeillaan ihan taatusti! Kuulostaa helpolta ja tiskiäkin syntyy vähemmän, wow!
VastaaPoistaCin cin myös meiltä, ihana blogi!
Toudellakin kannattaa ainakin koklata! Ja toi pienempi tiskimäärä jäi multa ihan noteeraamatta, sehän on ihan mahtava etu! Ens kerralla muistan sitten nauttia siitäkin puolesta oikein kunnolla.
PoistaKiitos kivasta maljapuheesta!
Hyvän kuuloinen ohje ja onnea
VastaaPoistaGrazie mille Susanna!
PoistaNyt on niin herkullisen näköistä pastaa, että oksat pois! NAM!
VastaaPoistaJee Sofia, mahtava kuulla, tackar!
PoistaKokeilin tätä tänään. Taivaallisen hyvää! Lisäsin lopussa tonnikalaa. Miten ihmeessä kykenet jakamaan annoksen toisen kanssa, pystyisin helposti syömään tuon satsin itse (vaikkei ehkä kannata ^^)
VastaaPoista- Ninni