Pää pilvissä

Jo näin varhaisessa vaiheessa kesää koitti sitten se päivä kun sai lompsahtaa lomalle.

Ja tällaisessa kahden kulttuurin perheessä se yleensä tarkoittaa sitä, että suuntana on jomman kumman juuret. Italiassa asuessa lomalla lähdettiin aina Suomeen. Nyttemmin kaikki tiet taas vievät kesälomilla Roomaan.

Niin tälläkin kertaa.

Hyvästi jäivät siis vihreät niityt, uudet perunat&silli, rantasaunat ja grillimakkarat.

Ja tervetulleeksi toivotettiin melonit, aprikoosit, kirsikat, crattachecche, TIIKERIhyttyset (näin villillä nimellä "zanzara tigre" kutsutaan näitä paikallisia äänettöminä iholle hiipiviä verenimijöitä) ja hiekkarannat. Ja Italian tämänvuotinen kesä runsaine sateineen ja viileine ilmoineen.

Kesälomalaisten iloksi aurinko tosin salli näyttäytyä pitkästä aikaa lämpivänä ja hellivänä (pahoittelut - taisimme tuoda sen hetkeksi mukanamme..) heti Italiankorkeudelle yllettyämme. Matka Helsingistä aina Kroatiaan asti nimittäin taittui huolestuttavan sakean pilvimassan yllä.

Tai näin minulle kerrottiin.

..olinhan saanut kerättyä riittävästi rohkeutta katsoa ikkunasta ulos vasta siinä vaiheessa, kun sinisenä kohtava Adrianmeri oli ylitetty ja alapuolella siinsi Italian rantaviiva.

Näin. Lentopelkoiselle löytyi sitten siippa sopivasti pienen lentomatkan päästä..

Tosin, onhan näin huomattavasti parempi, kuin jos sydän olisi jäänyt vaikkapa Argentiinaan tai Australiaan. Vai mitä siellä maailman toisella laidalla nyt onkaan.

Kun tuskien taival alkoi olla jo päätöksessään, alapuolella levittäytyvät Pomezian rannat, jotka ovat roomalaisten ahkerassa kesäkäytössä Ostian ohella.

Tuo tumma metsäinen maapala tuolla etäämmällä on muuten Castelporzianon luonnonpuisto, jonka alueella sijaitsee myös yksi presidentin virka-asunnoista. Ja jonka muutaman kilometrin rantaviiva on vain presidentin henkilökunnan käytössä.

Ihan kiva bonus niinä rantapäivinä, kun koko Rooma ja sen lähialueet änkeää meren äärelle (sain ilon ja kunnian sen kerran, eräänä hikistäkin hikisempänä elokuun päivänä kokea).

Turvallisesti perille päästyä loma oli tietysti virallisesti kilistettävä käyntiin aperitiiveillä. Aperol -mojito oli terassin uusi kesädrinkkituttavuus.

Mojiton tyyliin drinkkiin tuli tietysti ruokosokeria, limea, minttua sekä jäämurskaa ja kosteutuksesta pitivät huolta Aperol ja soodavesi.

Iltahuikopalaksi masut ahdettiin (liian!) täyteen take-away pizzaa. Tässä kierroksella tonnikala-kirsikkatomaatti ja - harvinaista kyllä - oregano sekä bufalamozzarella-munakoiso -pizzat.

Sitten koittikin pienimuotoinen kooma sekä hyvästien heittäminen näille maisemille. Aamulla juna kuljettaa kohti sateista pohjoista pienelle seikkailulle..!

Aurinkoista viikonloppua!

Teksti löytyy myös täältä.