Aina on syytä pikku aperitiiveille

..Ja joskus, kuten tänään 25.4., pikku apskuille on suorastaan velvollisuus, sillä vietetäänhän Italiassa yhtä niistä harvinaisista ei-uskonnollisista juhlapäivistä, jolloin italialaiset on vapautettu myös työn ikeestä.

Vaikka juhlan nimi onkin vapautuksen juhla - Festa della Liberazione - ei vapautus kuitenkaan töihin liity. Vaan huomattavasti ikävämpiin asioihin. Nimittäin sotaan. Siihen karmeaan 2. maailmansotaan.

Italian osalta 2. maailmansota, monikymmenvuotinen fasistivalta sekä natsimiehitys tulivat nimittäin viimein päätökseensä näihin aikoihin keväällä 1945. Ja tätä amerikkalaissotilaiden avustuksella Sisiliasta käynnistynyttä vapautusta juhlitaan edelleen ympäri maata erilaisin kulkuein ja muistojuhlin.

Siitä huolimatta, että sotahistoria onkin itselleni täysin vieras aihe, olen ymmärtänyt, että italialaisilla ja meillä suomalaisilla oli hyvinkin samantapainen tilanne miehityksen aikaan. Jos siis Italian ja Suomen mummoille pitäisi keksiä jutunjuurta, yhteinen sävel saattaisi hyvinkin löytyä sodanaikaisista tarinoista.

Mutta ehkä on vain parempi kiitollisena ottaa juhlan kunniaksi drinksut - kyllä se yhteinen sävel niinkin löytyy!

Garibaldi -drinksu ja Pizzette Rustiche

Garibaldi (juu, tällä tutulla drinkillä on näin hieno nimi!)
1/4 Camparia
3/4 appelsiinimehua
jäätä

- Ja siinäpä se!


Pizzette Rustiche (n. 30 kpl, the supernopea versio)
500g valmista voitaikinaa
400g paseerattua tomaattia
1 tl suolaa
oreganoa
ripaus mustapippuria
oliiviöljyä

1. Sekoita tomaatti, suola, pippuri, oregano ja pikkuluraus oliiviöljyä kulhossa (voi keittää myös hieman kasaan pannulla, laita silloin joukkoon myös yksi valkosipulinkynsi).

2. Painele voitaikinasta pieniä pyöreitä pizzapohjia juomalasia muottina käyttäen.

3. Asettele pikku pizzetat leivinpaperille, painele haarukalla pohjiin muutama reikä, ja sipaise jokaiselle pohjalle sitten teelusikallinen tomaattia.

4. Kypsennä 20 minuttia 200 asteessa.


Ja sitten vain cin cin! Vapaudelle!

Teksti löytyy täältä.