torstai 27. marraskuuta 2014

Simpukkapasta ilman simpukoita

Tämänvuotisen Mordorin yön ylväin ritari ponnistaa Napolin köyhistä keittiöistä.


Se on vaeltanut läpi pimeyden ja tuhansien kilometrien tärkeälle tehtävälleen väsymyksen valloittamaan olohuoneeseen.

Se on raivannut tiensä läpi horroksen ja nostanut sohvaan juurtuneen jaloilleen ja touhuamaan jännitystä väreillen hellan ääressä.


Sen kantamassa lahjassa soivat Välimeren turkoosit aallot ja helkkyy kekseliäisyyden kutittelema ilo.

Sen tehtävänä ei ole ollut lannistaa mahdottomilla vaatimuksillaan, vaan taikoa ihmeellisen täyttä siellä, missä muuten olisi tyhjyyttä.


Kun sen antaa viedä mukanaan, ilmassa tuoksuu hetken kesän lämmin suola ja lautasella kilisevät meren aarteet.

Ja suussa. Siellä on juhlat!



Spaghetti “A’ vongole fuiùte”* - Simpukkapasta ilman simpukoita (2 hengelle)
* a vongole fuiùte (napol.) / a vongole fuggite (ital.) / paenneilla simpukoilla (suom.)


4 rkl oliiviöljyä
1 iso valkosipulinkynsi
1/2 ruukullinen lehtipersiljaa (olettaen että ruukussa kasvaa asiallisen tuuhea persilja)

170 g spaghettia
kunnon kourallinen suolaa pastan keitinveteen (n. 3,5 l)

Voit myös rikastaa pastaa ripauksella peperoncino -chiliä ja/tai parilla kirsikkatomaatilla. Laita murennettu peperoncino muhimaan öljyyn valkosipulin kanssa ja lisää lohkotut tomaatit vasta persiljan jälkeen. Kun lisäät tomaatit, öljy saisi olla sen verran kuuma, että se sihahtaa. Pyöräytä tomaatteja öljyssä ihan vain muutama minuutti.



1. Laita pastavesi kiehumaan.

2. Leikkaa valkosipulinkynsi puoliksi (jos iso) ja puolikkaat sitten ohuiksi ja mahdollisimman samankokoisiksi siivuiksi.


3. Lisää pieneen kattilaan öljy ja valkosipuli, ja kuullota valkosipuleita kunnes väri alkaa taittaa kohti kultaa.

4. Huuhtele persilja ja ravistele enimmät vedet pois lehdistä. Hienonna persilja.

Vielä aika vaaleannäköistä porukkaa pannulla.

5. Tämän yksinkertaisen pastan haastavin hetki koittaa tässä. Öljyn tulisi olla niin kuumaa, että kun on aika lisätä persilja pannulle, öljy sihahtaa. Valkosipulit eivät kuitenkaan saisi kärähtää, vaikka niiden värin tulisi tässä kohtaa ollakin täydellisen herkullisen kullanruskea.

Challenge accepted!

6. Lisää siis hienonnettu persilja pannulle ja pyöräyttele kuumassa öljyssä muutaman minuutin ajan. (Ja mikäli lisäät tomaatin, sen aika pannulla on siis näiden muutaman minuutin jälkeen.)

Ota pannu sitten pois levyltä odottamaan että pasta on kypsää.

Ihan parhaat spaghetin sekoitusvälineet ovat - tadaa! -
puulusikoiden varret.
Toimivat mainiosti myös nuudeleiden kesytykseen.

7. Spaghetit ovat jossain välissä siis siirtyneet kattilaan. Kun pastan keittoaika tulee täyteen, kaada spaghetit lävikköön ja läviköstä tarjoiluastiaan.

Kaada spaghetin päälle persiljaöljy ja sekoita huolellisesti. Tarkista lopuksi suola.


Tästä ei pasta ehkä enää nerokkaammaksi taivu.

Buon appetito!


Och samma på finska.


Italian- ja napolinkieliset tekstit löytyvät täältä.

6 kommenttia:

  1. Tuo pitää testata! Nerokasta tosiaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa kokeilla! En muista milloin viimeksi hellan äärellä on ollut yhtä jännää kuin tätä laittaessa - ja varsinkin maistaessa!

      Poista
  2. Tämä on varmasti herkkua! Ja ottaisin saman simpukoillakin! Tuo valkosipulihommeli kuulostaa jo chef/nonna -tason taidolta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kerrassaan surkea simpukanostaja, joten tämä napolilainen neronleimaus tuli todelliseen tarpeeseen! Tuo valkosipulien oikean kypsyystason löytäminen ja ylläpito on kyllä ollut pieni pikantti jännitysmomentti tähän yksinkertaiseen reseptiin.. Mutta voin sanoa, että koekeittiön kokemusten perusteella EI-mummo/mamma/kokki -taidoillakin on mahdollista onnistua sipuleita polttamatta!

      Poista
  3. Haaa, telepatiaa! Juurikin tänään tutkailin Citymarketin kalatiskillä pussillista vongoleita, mieleeni oitis muistui paras syömäni spaghetti alla vongole-annos Vietrissä viime vuosituhannella - voi sitä onnea! Simpukat jäivät ostamatta, tätä herkkua teen heti huomenna. Voi tätä onnea!

    :) Salainen Ihailija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä Salainen Ihailija, toivon mitä nöyrimmin, että Vietrin muistojen vongolet saavat arvoisensa vastuksen näistä pannulta paenneista kanssasisaristaan. Tähän simpukkaköyhään keittiöön tämä pasta toi suuren ja odottamattoman onnen - toivottavasti myös sinne!

      Poista