Tsatsikipasta - eli pieniä jännitysnäytelmiä ruokapöydässä

Aina silloin tällöin on äärettömän hauska testata miten tuo perheen italialaisvahvistus ottaa vastaan pasta-annokset, joissa pasta on saanut vähemmän perinteisen käsittelyn.

Nämä nyt jo hauskoiksi muodostuneet testaukset alkoivat kyllä ihan tahattomasti ja suorastaan häpeän maustamina jo ihan tarinamme alussa. Eräänä niistä ensimmäisistä illoista, jolloin vähän niinkuin halusi tehdä vaikutuksen keittotaidoillaan..

Eräänä niistä ensimmäisitä kerroista olin nimittäin laittanut rakkaudella ja kerrassaan viimeisen päälle kana-gorgonzola -pastaa, joka oli ehkä parasta (ja italialaisinta) mitä tiesin.

Just det. Italialaista siinä vielä todennäköisesti ylikypsyneessä pastassa oli vain gorgonzola. Eikä sekään ollut kovin korkeassa kurssissa ainakaan omalla koemaistajallani, mutta en mitä sitä silloin vielä tiennyt.

Mutta kiltisti se sitä pastaansa siinä pienen pöydän ääressä mutusteli. En tosin vielä edes osannut lukea, että mitä siellä päässä oikein liikkui.

Eikä siellä näillä tiedoin tainnut paljon muuta kulkea kuin tuskaa ja kauhua. Viimeiseen haarukalliseen asti.

Mutta lautanen tyhjeni. Ja taisi se ihan vähän ottaa lisääkin. Näön vuoksi.

Oi. Rakkaus..

Nyttemmin olemme molemmat jo aikamoisia Italia-Suomi -hybridejä ruoan suhteen, ja koekaniinikin alkaa olla tottunut jo lähes kaikkeen.

Silti aina pikkaisen jännittää, että tykkäköhän se minusta vielä tämänkin annoksen jälkeen..

Eilen illalla jatkui keväisten (okei, minttuisten) ruokien sarja. Löysin Onko Nälkä? -blogista pastaohjeen, jossa käytetään mintun lisäksi myös muita tämän hetken kuumimpia särpimiä pastan maustamiseen, ja yhdistelmä tuntui juuri siltä mitä nyt tekee kovasti mieli.

Ja siinä oli taas pasta, jonka aineksissa oli erinomaista potentiaalia jälleen yhteen pikku jännitysnäytelmään!

Tsatsikipasta (2 hengelle)

1/2 kurkku
1 (pieni) valkosipulin kynsi
1/2 sitruuna (kuori&mehu)
1 tl suolaa
3 rkl maustamatonta turkkilaista jugurttia
10 isoa lehteä tuoretta minttua (tsatsikiin ja annoksen päälle)
ripaus mustapippuria
oliiviöljyä
50 g fetajuustoa

200 g pitkää pastaa (esim. bavetteja tai linguineja)
kourallinen karkeaa suolaa pastaveteen

1. Aloita tekemällä tsatsiki. Syö kurkun siemenet suihisi ja raasta kurkku sitten kuorineen (ja kaikkine nesteineen) pieneen kulhoon.

2. Raasta sekaan sitruunan kuori ja purista kyytiin myös sitruunan mehu.

3. Leikkaa valkosipulinkynsi ihan miniminipaloiksi ja heitä sekaan.

4. Mausta kunnon plöräyksellä oliiviöljyä sekä suolalla, pippurilla ja pieniksi leikatuilla mintunlehdillä.

5. Lisää jugurtti ja sekoita tasaiseksi.

6. Kun pasta on kypsynyt, siirrä pastat reikäkauhalla suoraan kattilasta erilliseen sekoitteluastiaan (ei ole paha jos pastat eivät ole ihan kuivia) ja lisää tsatsikia kunnes kaikki pasta on sillä herkullisesti kauttaaltaan peitelty. Ja jos meno on turhan kuivaa, lisää varovasti pastan keitinvettä letkeyttämään tilannetta.

7. Kun pastat on lautasella, murusta päälle fetajuustoa, ja anna viimeinen silaus muutamalla revityllä mintunlehdellä, raastetulla sitruunalla ja oliiviöljyllä.

Testituloksista voin kertoa sen verran, että heti ensimmäisen haarukallisen jälkeen koekaniinin suusta kuului mmmmmm...

Ja sehän tarkoittaa, että oli toooooosi hyvää! Ja niin se kyllä olikin!

Mikä huojennus - sillä ainahan se olisi voinut mennä kuin tässä Carlo Verdonen elokuvassa "Bianco, Rosso e Verdone"..