Italialaisten jauhelihakastike Ragù alla Bolognese

Vanha kunnon jauhoilla suurustettu ja ketsupilla höystetty jauhelihakastike spaghetilla (ja muutamalla perunallakin siinä sivussa) oli pienenä tietysti ihan herkkuani.

Niin kuin varmaan vähintään 86%:lla lapsista.

Eikä maailmassa ollut olemassakaan sellaista soossia (paitsi ehkä läskisoossi), joka olisi saattanut vetää vertoja sille jauhelihakastikkeelle, jonka äiti loihti töistä palattuaan. Kissan ja minun kärkkyessä malttamattomina makupaloja.

Vaikka en minä silloin paljoa maailmasta tiennyt. Eksoottisin ruoka-aine johon olin törmännyt oli valkosipuli.

Sitä oli joskus ollut tätini ruoissa.

Niinpä katsoin jokseenkin ylen sitä jauhelihakastiketta imitoinutta bolognalaiseksi kutsuttua soossia, joka oli läntätty serkkuni pizzaan eräällä kesälomien kohokohdista, ravintolakäynnillä kesämökin lähikaupungissa.

Ja sillä lailla, noin seitsemän vuoden kypsässä iässä olin ensi kertaa joutunut kasvokkain italialaisen ruoan kanssa. Enkä ollut mitenkään vakuuttunut.

Ja sen minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa. Meni nimittäin aika monta vuotta ennen kuin kiinnostuin kaikkien pastojen yltäkylläisyydessä antamaan tilaa myös tuolle bolognalaiselle.

Mutta niin vain kävi, että kun maailma vei etäämmäksi oman äitin lihapadoista, tulin vaivihkaa ihastuneeksi myös tähän Italian mammojen jauhelihakastikkeeseen.

Niin kuin varmaan 100% kaikista niistä, jotka ovat malttaneet antaa sille mahdollisuuden!

Ragù alla Bolognese (4 hengelle)

400 g nauta-sika jauhelihaa

20g voita (=n. ruokalusikallinen) & saman verran oliiviöljyä
3 rkl soffrittoa (tai 1 porkkana, 1 pieni sipuli ja sellerin varsi pieniksi pilkottuna)
2 rkl pieniksi pilkottua pancettaa (tai pekonia, ja ilmankin pärjä, no worries!)
1 dl punaviiniä
5 dl lihalientä
70 g tomaattipyrettä (eli 2 kukkurallista ruokalusikallista)
1/2 tl suolaa
mustapippuria
1 dl punaista maitoa

400 g muna-tagliatelleja
kourallinen karkeaa suolaa keitinveteen

Parmesan juustoa

1. Laita soffritto kullottumaan pannulle voi-öljy -seokseen. Älä pidä kiirettä, vaan anna soffritton muhia rauhassa pehmeäksi.

2. Lisää pieniksi pilkottu pancetta joukkoon, ja anna pancettankin rasvan sulaa kaikessa rauhassa.

Ah, syksyn värit pannulla!

3. Seuraavaksi pannulle lisätään jauheliha ja lämpöä sen verran, että pannulla on elämää. Kun liha on kauttaaltaan ruskistunut, lisää punaviini ja anna sen haihtua. Mausta sitten koko hoito suolalla ja pippurilla (jos et ole kova suolansyöjä, voi jättää suolan tässä vaiheessa lisäämättä).

4. Lämmitä erillisessä kattilassa 1/2 litraa vettä kiehuvaksi ja anna lihaliemikuution sulaa veden sekaan. Annostele lihaliemikuution määrä pakkauksesi ohjeen mukaan. Kaada puolet lihaliemestä pannulle jauhelihan joukkoon ja anna kiehua kunnes neste on about haihtunut.

5. Sekoita jauhelihaan lopuksi tomaattipyree, laita kansi päälle ja anna sitten hautua matalalla lämmöllä herkulliseksi vähintään 1,5 tuntia. Tarkista silloin tällöin tilanne kannen alla ja lisää lihalientä, jos ragù näyttää käyvän turhan kuivaksi (loppu lihaliemi uppoaa mitä todennäköisimmin kokonaan ragùn joukkoon tässä haudutteluvaiheessa).

6. Kun ragù on saanut rauhassa muhia aikansa, laita tagliatellet (joiden kanssa tätä kastiketta tyypillisesti syödään) kiehumaan, lisää ragùn joukkoon maito, tarkista suolatilanne, sekoita ja anna pulputtaa kunnes pasta on kypsää. Voit jättää maidon myös pois, mutta iihan siinä perinteisimmässä Bolognan pastassa se kuuluu asiaan.

Valmis ragù on omiin kastikkeisiimme verrattuna muuten selvästi vähemmän kosteaa ja sekin kuuluu ihan asiaan!

Tältä näyttää parin tunnin kypsennyksen jälkeen.

7. Käytä kypsät tagliatellet lävikössä ja heitä ne sitten pannulle ragùn joukkoon. Sekoita kastike kauttaaltaan pastaan ennen kuin annostelet ruoan lautaselle. Ja vielä ennen kuin hyökkäät herkun kimppun, malta pikku hetki ja raasta päälle Parmesan juustoakin ennen kuin antaudut äärimmäiselle nautinnolle!

Sitten vaan Buon appetito!

Ragùn lisäksi Bolognasta on kotoisin yksi Italian lempilaulajista ja yksi niistä megatähdistä, jotka mahtuu vain stadioneille, eli Vasco Rossi. Ecco a voi anche lui da gustare - buon ascolto!