Ensivaikutelmia Sisiliasta

Muutama viikko sitten jouduin mainoksen uhriksi.

Sormi kun vain vahingossa lipsahti klikkaamaan auki sähköpostiin pudonneen äkkilähtölistauksen. 

Ja siellä se oli. 

Sisilia. 

Ja elämäni ensimmäinen pakettimatka. Määränpää saarella tuntematon.

Taorminan upeasta kaupunginpuistosta (Parco comunale)
näkyy koko Giardini Naxoksen rantaviiva.

Eikä aikaakaan, kun myös erään toisen tietokoneruudun äärellä alkoi matkakuume kummasti vapisuttaa.

Ja niin viikko sitten löysimme itsemme Sisiliasta Catanian lentokentältä. Ystäväni ja minä.

Perheen italianvahvistus joutui jäämään kotiin kastelemaan kukkia. 

Sisilialainen liikenne oli huomattavasti vähemmän villiä kuin odotin.

Tämä myyjä tietää mistä turistit tykkää! Kyydissä on kaktuksissa kasvavia
älyttömän kivisiä Intian viikunoita (Fichi d'India) sekä
ihan tavisviikunoita, oreganoa ja tietysti peperoncinoa.

Niin sitten jo pimentyneessä Sisilian yössä meidät istutettiin Giardini Naxoksen rantalomakohteeseen vievään bussiin. 

Sopivasti italialaisten juhannuksen eli Ferragoston kynnyksellä. Eli silloin kun koko Italia pyrkii rantaviivalle.

Ja minä taas mahdollisimman kauas rantatuoleista.

Hups.

Empiirisen tutkimustyön perusteella ainoat kellujat näillä rannoilla ovat suomalaisia.
Voi italialaiset mikä ihana asia teiltä jääkään väliin!

Kun bussi lopulta lähestyi majapaikkaamme, lentojännityksen ja nälän sumentama tajunta toden totta järkyttyikin. 

Ympärillä vellovaa valtavaa ihmismassaa. 

Meteliä ja liikennettä.

Paikkaa, joka näytti kaikelta muulta kuin unelmien Sisilialta. 

Ja pirunmoista kestohikeä.

Kuukävelyllä Etnalla. 

Silloin on paras vain pistää nopeasti jotain suuhun, avata ikkunat selälleen ja käydä välittömästi makuuasentoon.

Aamulla kaikki on paremmin.

Paljon paremmin.

Paparazzi iski Isola Bellassa. 

Niin tälläkin kertaa.

Ja vaikka Sisiliasta löytyi tämän matkan puitteissa lähinnä vain se turistisempi puoli, palasi kotiin huomattavan onnellinen, rentoutunut, kylläinen ja kauneuden sekä lämmön läpivalaisema matkalainen.

Vaikka oma luottokamerankantajani pitikin loman ajan huolta kodistamme, tarttui matkalta muutama kuva myös filmille. Sisilia kuvineen (ja makuineen) palaa siis lämmittämään muistoillaan myös täällä blogissa aina sopivan paikan tullen.

Paras aika päivästä.
Aperitiivit ja pääskyset auringonlaskun aikaan.

Teksti löytyy täältä.