Jonkun valon voimalla näiden iltapäivien pimeyttä vastaan on taisteltava!
Mutta eilen tv:n katsojalle oli tarjolla oikea onnen tunti, sillä Teema hellitteli Italianystävää kerrassaan hienolla ohjelmalla "Shakespeare Italiassa".
On siis suorastaan kaamosajan kansalaisvelvotteeni kertoa, että tämän hienon kaksiosaisen sarjan ensimmäinen jakso on katsottavissa Yle Areenassa vielä viikon ajan. Sillä jos se jäi eilen näkemättä, voisin vallan sanoa, että se kannattaa katsoa. Erityisesti siinä tapauksessa, jos Italia on parkkeerannut sydämeen.
Erityisen syvällä läikähti ohjelman loppupuolen kuvat Venetsiasta.. Oi, sinne on ihmisen takaisin pääsemän.
Tässä sitä odotellessa hieman tunnelmia joulukuisesta Venetsiasta vuosien takaa..
 |
| Gondolit Dugen palatsin edustalla ovat Venetsianmatkaajan Eiffel-torni. |
 |
| Piazza San Marcon legendaariset pulut ottavat kontaktia turisteihin. Ja jos ei tässä ollut tarpeeksi kontaktia, mukaan oli otettu vielä vähän siemeniä.. Penkit ovat muuten tulva-aikaan Venetsian kaduille roudattavia "polkuja", eli passerelle. |
 |
| Canal Grande Rialton sillalta nähtynä. |
 |
| Palazzo Ducale ja ihanasti puluista autioitunut Piazza San Marco. |
 |
| Yöaikaan Venetsian kanaalit huokuvat mystiikkaa.. |
 |
| ..päivänvalossa ne taas hehkuvat romantiikkaa. |
 |
| Karnevaalien kaupungissa naamio on matkamuisto nro. 1. |
Tässä italialaisten oman Callaksen, Renata Tebaldin versio Verdin Othello -oopperan Ave Mariasta, jota ohjelmassa venetsialais-piazzalla lauloi Olena Kharachko.
Mikäli jonkun muunkin mieli halajaa Venetsiaan, Finnair lennättää perille suoralla lennolla kesäisin. Venetsia on majoituksiltaan varsin kallis, oma majapaikkamme oli varsin epäromanttinen, mutta hinnaltaan & sijainniltaan mainio Istituto San Giuseppe. Ruokapaikoista tunnelmallisin taas taisi tuolloin olla La Patatina San Polo -sillan kupeessa. Lisää Venetsiasta löytyy mm. täältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti