keskiviikko 13. maaliskuuta 2013

Mestarien aamupala

Suomalaisiin aamupalasuosituksiin opetettu ihminen on yhdessä ruoan terveellisyyteen liittyvässä seikassa hieman eri mieltä italialaisten kanssa. Vai mitä voi ajatella siitä, että aamupalalla kuuluu nauttia supersokerisia keksejä tai jotain muuta makeaa mahdollisimman valkoisen leivän päältä? Ja että tämä koskee varsinkin lapsia?? Ja että mainokset väittävät sokerien tekevän ihmiselle hyvää???


Huomaatteko, minäkin, joka olen kasvanut vähemmän aamupalanälkäisten perheessä eikä aamupala ole koskaan ollut päiväni tärkein ateria, olin suorastaan tyrmistynyt liittyen italialaiseen tapaan käynnistää päivä. Valistus on siis purrut edes jossain asiassa.

Mutta koska maassa ollaan maan tavalla, alkoivat Italiassa pienet aamupalat - mieluiten tietysti seisaaltaan jossain baarissa, niin kuin oikeat italialaiset ikään - pikku hiljaa maistua minullekin. Ja sitten hieman isompinakin, ja ihan omassa kotona.

Ja nyt kunnon suolaiset rekkamiehenaamupalat kuuluvat enää oikeastaan vain joihinkin viikonloppuaamuihin.

Mutta se onkin sitten vastaavasti jo aikamoista juhlaa!

Koska aamupalojen kuningas taitaa Italiassa edelleen olla Nutella, täytyy sitä höystämään olla tietysti mieluiten tuoretta leipää.

Tämmöisten iisi-biisi ciabattaleipien (tai sämpylöiden) annan usein lähes itsekseen valmistua edellisillaksi mestarien aamupalaa varten. Vaikka tekeminen on helppoa, valmista liepuskaa täytyy kuitenkin odotella lähes vuorokauden verran.

Tästä tulee aikamoinen lätty! Tämä ciabatta kannattaakin leikata halki poikittain -
sillä tavalla joka suupalalla saa myös nautiskella mahtavan rapeaa kuorta!

Ciabattaa Mestarien aamupalalle

1l jauhoja (laitan tavallisesti sekaisin kaikkea mitä sattuu jauhopusseista löytymään)
4,5 dl kädenlämpöistä vettä
1 tl kuivahiivaa (tai iiihan ministi n. 1/5 tuoretta hiivaa)
1 rkl hunajaa tai sokeria
1 rkl suolaa

oliiviöljyä
maissijauhoja/polentaa (polenta löytyy yllättävän usein samasta hyllystä puurojen kanssa!)


1. Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi ja sekoita siihen hunaja (tai sokeri) sekä suola.
* Jos käytät tuoretta hiivaa, sekoita hiiva tähän nesteeseen, mutta jätä suola tässä vaiheessa pois, ja lisää vasta kun neste ja jauhot on sekoitettu.

2. Mittaa jauhot ja sekoita kuivahiiva jauhoihin.

3. Lisää neste ja sekoita ainekset. Peitä astia kelmulla, ja anna seistä huoneenlämmössä n. 20 tuntia.
* Jos käytit tuorehiivaa, sekoita tässä vaiheessa suola.

Tästä lähdettiin..
..ja tähän tultiin.
4. Kun taikina on saanut tehdä taikojaan parinkymmenen tunnin ajan, tee seuraavat valmistelut:
* kastele hieman työtasoa ja aseta kostealle alustalle (näin se pysyy paikoillaan) uunipellinkokoinen tuorekelmun pala. Ripottele kelmulle tasaisesti vehnäjauhoa.
* Ota (matalareunainen) uunipelti ja voitele pelti (tai sille laittamasi leivinpaperi) kauttaaltaan oliiviöljyllä ja ripottele sitten öljylle tasaisesti maissijauhoa.

Oman elämäni Jackson Pollock!
5. Kaada taikina tuorekelmun päälle ja asettele taikinaa jauhoisin sormin pitkulaiseen muotoon. Keikauta taikina sitten kelmulta maissijauhotetulle uunipellille ja muotoile vielä jauhoisin sormin (pinta saa olla tasaisesti vehnäjauhossa ihan kauttaaltaan).

6. Anna taikinan nousta vielä kaksi tuntia lämpimässä (esim. kevyesti lämmitetyssä uunissa tai vaikka saunassa keittiöpyyhkeellä peitettynä).

7. Lämmitä uuni 220 asteeseen ja kypsennä 40 minuuttia. Anna jäähtyä uuniritilän päällä rapeaksi.

Buongiorno io!
Ai niin, ja se ihan OIKEA mestarien aamupala. No se on tietysti se, mitä jalkapallomaajoukkuekin syö!


3 kommenttia:

  1. Olen täysin samaa mieltä kanssasi italialaisten ravitsemus- ja aamupalaoppien älyttömyydestä! Olen monesti miettinyt ihan samaa, että miten italialaisissa mainoksissa kehdataankin sanoa, että nutella tai kinderpatukka ovat lapselle hyvä aamupala! Ehkä se perustuu siihen, että sokerista saa energiaa, mutta eivätkö italialaiset ravitsemusasiantuntijat tiedä, että valkoisen sokerin tai vehnän antama energia on yhtä tyhjän kanssa, eikä esimerkiksi pidä nälkää lainkaan?
    Kyllähän sen huomaa itsekin, kun syö italialaisen perusaamiaisen eli voisarven, cappuccinon ja appelsiinimehun - nälkä tulee hyvässä lykyssä jo alle tunnin kuluttua! =)

    VastaaPoista
  2. Niin ja piti vielä sanomani, että kiva blogi sinulla! Törmäsin siihen ja luin muutaman jutun. Hyviä huomioita Italiasta ja italialaisuudesta, ja vielä mielenkiintoisesti kirjoitettu! Asutko Italiassa vai Suomessa?

    VastaaPoista
  3. Kiitos paljon Anna kommenteista! Täältä Suomesta käsin nyttemmin katselen kohti Italiaa ja paikan päällä käväisen muutaman kerran vuodessa sukulointiretkillä. Erinäisiä kiivaita keskusteluja (=minä kiivastuin, italialainen vastapuoli pysyy rauhallisena..) ollaan meidän taloudessa käyty juurikin noiden Kinder -mainosten innostamana. Omalla kohdallani on aika harvinaista, että toisten syömisiin kamalasti puutun, mutta kyllä niissä lapsille mainostetuissa Kinder perheen erinäisissä välipaloissa (ja varsinkin terveellisten ainesosien luetteloinnissa) meni jotain yli tämänkin tytön ymmärryksen.

    VastaaPoista