perjantai 15. maaliskuuta 2013

Tie sydämeen on höystetty paprikalla

Eräällä Toscanaan suuntautuneella minilomallamme koitti viimein se hetki, että olimme jo niin tuttuja, että oli luontevaa piipahtaa matkan varrella yökylässä appiukon loma-asunnolla. Luontevaa - not. Meinasi mennä tältä tytöltä viikonloppu pilalle heti lähtöviivalla.

Mutta kun ei liftaushommat kiinnostaneet, niin auton kyydissä piti sitten istua kiltisti ihan perille asti. Onneksi siinä vaiheessa päivä oli muuttunut melkein yöksi, eikä kielipuolena tarvinnut illallispöydän ääressäkään liioin enää notkua.

Yötä seurasi kuitenkin väistämättä aamu. Ulkona paistoi aurinko ja aamupala oli valmiina. Ja saimme nauttia sen ihan kahden kesken.

Miten ystävällistä.

Ja sitten näin mitä appiukkoni oli ihan minua varten rakentanut.

Eihän suomalaiselle tietysti (silloin vielä) voinut tarjota italialaista makeaa aamiaista, vaan tuoreen leivän höysteeksi olin saanut ihan oman lautasellisen paistettua kananmunaa, pekonia, pehmeää pecorinoa - ja maailman herkullisinta paprikaa.

Ja se oli sitten siinä. Tie sydämeen vei vatsan kautta.



Appiukon parhaat paprikat

Vinkki vinkki - näitä kannattaa tietysti tehdä enemmänkin kerralla!

3 paprikaa
1 iso valkosipulin kynsi
1 pieni peperoncino
suolaa maun mukaan
persiljaa
(hyvää) oliiviöljyä


1. Laita uuni lämpenemään 220 asteeseen (grillivastukset päällä, jos sellaiset on). Pese ja kuivaa paprikat, ja laita ne sitten kokonaisina uunivuoassa uunin.

2. Seuraa miten paprikat alkavat mustua pinnasta. Kännä astiaa ja paprikoita sitä mukaan kun päälipuoli mustenee. Paprikat saavat kauttaaltaan väriä n. 40 minuutissa.



3. Kun paprikat ovat valmita, ota ne uusista, ja peitä vuoka foliolla vartin ajaksi. Anna paprikoiden sitten jäähtyä käsittelylämpöisiksi ilman foliota.

4. Erottele paprikan "lihasta" kuori, siemenet ja kannat, ja revi "lihat" pitkulaisiksi suikaleiksi omaan tarjoiluastiaansa.



5. Mausta suikaleet isoksi siivuiksi leikatulla valkosipulilla, murskatulla peperoncinolla, suolalla ja persiljalla. Anna maustua muutaman tunnin ajan viileässä.

6. Nauti esimerkiksi grillatun leivän päällä, lisukkeena tai ihan paljaaltaan!



8 kommenttia:

  1. Miten peperoncino eroaa tavallisesta chilistä? Vai onko se edes chili vai onko se sellainen iso suippo paprika?

    VastaaPoista
  2. Hui miten hirveän hyvä kysymys, kiitos! Tätä onkin toden totta syytä tarkentaa, toivottavasti siinä onnistun, sillä en ole ihan äärimmäisen tuttu chilin kanssa!

    Peperoncino on tosi asiassa italiankielinen yleisnimitys (punaiselle) chilille, mutta resepteissä tarkoitan Peperoncinolla nimenomaan sellaisia pikkiriikkisiä puna-oranssisia chilejä (1-2cm pitkiä), joita yleensä löytää (nyttemmin jopa Suomesta) ihan maustepurkeista maustehyllyistä, kokonaisina tai hiutaleina juurikin Peperoncino -nimellä. Spaghetti Aglio Olio & Peperoncino -reseptiin nappasin näistä kavereista myös kuvan.

    Isommat (kuivatut) chilipaprikat siis myös soveltuvat (lienevät juurikin sitä tavaraa, josta hiutaleet on tehty), kunhan määrät pysyvät suht aisoissa (=hyppysellinen, ei niin että nenä lähtee vuotamaan). Tuoreiden kanssa en ole pahemmin kokkaillut, mutta toiminevat nekin, vaikka maku on varmasti hieman eri.

    Otamme varmasti kiitollisina lisäinfoa vastaan, jos sellaista joltain löytyy, vai mitä?

    VastaaPoista
  3. Oi, kiva on postasit tämän ohjeen! Tehtiin juuri grillattuja ramiropaprikoita lisukkeeksi kun virkistit muistia miten herkullisia ja raikkaita ne on. Jätettiin pois tulisemmat mausteet kun pääruoka oli herkemmän makuinen.

    Oletko kokeillut grillattuja paprikoita basilikan tai mintun kanssa? Italialaisen uskomuksen mukaan toisellaviisiin maustettuja pitää syödä illallisella ja toisellaviisiin lounaalla - en vaan muista kuin päin se meni. Se liittyi jotenkin digestiiviseen perimätietoon...?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Gnam, odottelen mielenkiinnolla josko tuon herkän pääruoan ohje ilmestyy blogiinne - heräsi valtaisa mielenkiinto! Paprikoita ei olla grillattu - johtuen varmasti juurikin siitä, että paprikat ovat niin kovin "painavia" (pesanti) ruoansulatukselle.. Tästä ruoansulatusaiheesta kyllä oppii italialaisilta jatkuvasti jotain uutta. Kuten sen, että ilmeisesti minttu kuluu "painavuutensa" takia lounaalle ja basilika taas edesauttaa ruoansulatusta, ja on siten omiaan illalla. Ja paprikoissa - varsinkin vihreissä - vaikeaa sulatettavaa ovat ennen kaikkea kuoret. Jep jep, digestiivinen perimätieto. Siitä riittäisi asiaa kirjaksi asti.

      Poista
    2. Viiriäistä tehtiin, siitä on tulossa jossain vaiheessa ohjetta. Kattila tuossa muistutti, että kyse olikin oreganon ja balikan välisestä kiistasta. Tiedätkö vielä mihin oregano asettuu painavuuden suhteen?

      Grillattujen paprikoiden yrttikeskustelu käytiin vuosia sitten Cattolicassa, jossa satuttiin lomailemaan tamperelaisen Ristorante Perlan omistajapariskunnan, Kaijan ja Carlon kanssa yhtä aikaa. Meidät kutsuttiin grillailemaan heille illaksi ja siinä käytiin pitkä keskustelu yrttien digestiivisuudesta - harmi vaan ettei muisteta enää lopputulemaa. Kaijalle ja Carlolle kuuluu iso kiitos italialaisen ruokakulttuurin avaamista ja hienoista resepteistä, joita on koetettu kotikeittiössä jäljillä, vaihtelevalla menestyksellä.

      Laita tänne lisää perimätietoa, seuraamme mielenkiinnolla!

      Poista
    3. Oi ihana ruoansulatus! Täytyykin ruveta verestämään kaikkia muistoja erinäisistä (noloista) pöytäkeskusteluista iloksenne! Yritit lienevät pääosin varsin keveitä, mutta jotkut ovat toisia parempia eri tilanteissa, riippuen siitä mitä mahdollista häiriötä halutaan eliminoida.. Oregano lienee erityisen hyvä ja monipuolinen digestiivi, eli sen ei pitäisi olla missään määrin ainakaan "pesante".
      PS. Viiriäiset kuulostava hyvälle! Niitä ja muutakin mielenkiintoista purtavaa löytyy muuten Rooman kaupungin reunamilta Il Quagliaro -"syöttölästä" (www.quagliaro.it), jossa kannattaa piipahtaa kuriositeettina jos sattuu matkan varrelle!

      Poista
  4. Voi, onni on löytää tänne blogiin! Tarvitsen piakkoin taas paljon italialaisia ruokaohjeita, etsin niitä koko ajan ja täältä bongasin jo monta kokeiltavaa, kun Giro taas alkaa ja meillä kokataan monta viikkoa vain italialaista :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa - ja on suuri ilo jos voin olla avuksi etsinnöissä!

      Poista